SIMOLAISTA

Ensilumi yllättää joskus merenkulkijan.

Pohjoistuulella vesi on täällä perämeren pohjukassa alhaalla. Videolla näkyy, kuinka matalia Simojokisuun väylät ovat, osittain ihan läpipääsemättömiä.

Simojokisuun etelähaara on vuosien saatossa mataloitunut ja rehevöitynyt. Samoin jokisuun saartenväliset veneväylät umpeutuneet maankohouman vaikutuksesta.

Simojokea kuvattiin kesällä 2018 dronella linnun perspektiivistä Ylikärppään saakka. Simolaiset eivät ehkä arvaakaan, kuinka kaunis Simojokivarsi on. Harvoin pääsee jokivartta näkemään tällaisesta näkökulmasta. Jokivarteen on rakennettu paljon laavuja, joiden sijainti näkyy videolla. Kuvaukset tehtiin kesän kuumimpaan aikaan, ja hellettä piisasi yli 30 astetta. Tästä johtuu, että videolla ei näy kalastajia. Kuivan kesän takia vettä oli joessa vähän, mutta se oli kirkasta.

Majakkasaari ja vanha kalastajien tukikohta. Saarelta löytyy myös vanha kalastajien seita. Suojaisan sataman laituria on Metsähallitus vasta kunnostanut. Leiriintymispaikalla on perusnuotiovälineet kahvin keittoon ja makkaran paistoon. Polttopuut kannattaa tuoda itse mukanaan. Tässäpä drone-kamerakierros saaren ympäri.

Kallion sahasaaren länsiranta, jossa vielä nähtävissä satamalaiturin jäänteitä.

Simon saaristoa ja kulttuurimaisemaa helteisessä elokuun ilta-auringossa.

Marttilanlahti on Simojoen tulvahaaran (Sinihaara) lopussa oleva merenlahti, joka on suojainen venesatama. Monella simonkyläläisellä ja myöskin muilla on myrskyiltä suojattu veneenpitopaikka tässä suojaisessa, mutta matalavetisessä lahdenpoukamassa. Joskus kovalla pohjoistuulella ei tästä suojasatamasta ole asiaa merelle, koska vettä ei ole riittävästi lahden suulla. Marttilanlahti on on vuosisatojen saatossa ollut myös merkittävä kalasatama. Edelleenkin rantatöyräällä on pystyssä vuosisatoja vanhoja kala- ja verkkoaittoja.

Patajärvi on Simojoen tulvahaaran (Sinihaara) varrella oleva järvi, joka jää tulvan jälkeen pientä mereen laskevaa puroa lukuunottamatta umpijärveksi. Järvessä on monia kalalajeja; tulvan aikana nousseita haukia, särkiä ja ahvenia. Järvissä elää myös ruutanoita. Aikoinaan järvien ympärillä olevilla niityillä tehtiin heinää perinteisesti seipäille. Kuuman ja hikisen heinänteon yhteydessä oli virkistävää pulahtaa järveen uimaan. Järven rannoilta tavattiin myös poimia kieloja juhannuksen aikaan. Järven rantavesissä näkyy myös lumpeenkukkia. Nyttemmin järven rannat ovat pensoittuneet ja aikoinaan avara niittymaisema on peittynyt rantapajukkoon.

Simonkylä on neljäs maisemanhoitoalue Suomessa. Maisemanhoidollisia toimenpiteitä on mm pusikon raivaukset ym. "rääseiköt". Yksi tapa välttää poltettavat (polttamatta jääneet) risukasat on hakkuri, jossa hake voidaan käyttää ravinteena metsän kasvupohjalle tai maanpinnan muotojen tasoitukseen. Mainio materiaali mm kunto- ja luontopolkujen pohjaksi.
Kesto 2:25.

Kevään ensimmäiset kukkaset Simojoen rannalla.
Kesto 1:09

Kesäinen myrsky piiskaa ranta-alueita. Vesi nousee kauas rantamaastoon. Kokeimmillaan meren pinta oli Mauri-myrskyn 80- luvun alussa. Vesi nousi yli kaksi metriä. Meren pinta oli silloin yhtä korkealla, kuin vuonna 1750.
Kesto 1:35